Kerroin viimekerralla Suzhoussa sijaitsevasta leijonametsä-puutarhan teehuoneesta, jolla vierailin heti saavuttuani Kiinaan. Suzhou'n kaupunki sijaitsee Jiangsun maakunnan eteläosassa Tai-järven (太湖; pinyin: Tài Hú) itärannalla. Järven pinta-ala on yli 2000 neliökilometriä ja se on Kiinan kolmanneksi suurin makeavetinen järvi.
Jos Kiinasta voi poimia jonkin erityisen alueen, jolla teekulttuuri on erityisen voimakkaasti esillä, Tai-järven ympäristöä voisi hyvällä syyllä pitää tällaisena alueena. Järvi sinänsä on tunnettu erityisesti Bi Luo Chun -vihreästä teestään. Järven luoteisrannalla sijaitsee Yixing, joka tunnetaan purppurasavesta eli Zisha'sta, joka on arvostettua erityisesti teekannujen valmistusmateriaalina. Noin sata kilometriä Tai-järvestä etelään sijaitsee toinen kuuluisa järvi - Xi Hu eli länsijärvi, joka tunnetaan Long Jing -vihreästä teestään.
Vierailin kaikilla näillä alueilla ja tulen kirjoittamaan jokaisesta pienen raportin.
Bi Luo Chunin tuotantoa on Tai järvellä Dong Shanilla eli itävuorella ja Xi Shanilla eli länsivuorella. Kiinassa tunnutaan käytettävän vuorta tai mäkeä merkitsevää sanaa shan (山; pinyin: Shān) melko vapaasti, sillä kumpikaan näistä ei sinänsä ole vuoria. Itävuori on Tai-järven eteläosaan koillinen-lounas suuntaan työntyvä niemimaa ja länsivuori puolestaan sen lähistöllä sijaitseva järvessä oleva suurehko saari.
Sekä Xi Shanilla että Dong Shanilla oleva asutus koostuu pienehköistä kylistä, jotka sijaitsevat pääosin rannoilla vedenpinnan tasolla. Viljelyalueet keskittyvät saaren ja niemimaan keskiosiin ja alkavat heti asutuksen loputtua ja maan alkaessa nousta.
Kerron nyt yhdestä Dong Shanin teepolusta, jonka kuljin niemimaalla ollessani. Tämä polku sijaitsee niemimaan luoteisrannalla Xiao Chang Wan-niemen kohdalla (小长湾; pinyin: xiǎo cháng wān) ja kuvaa hyvin tätä Dong Shanin osaa teenviljelysalueena. Se ei kuitenkaan ole edustava esimerkki kaiken Bi Luo Chunin kasvuympäristöstä Tai-järvellä. Esimerkiksi Xi Shanilla kasvuympäristö on jo erilainen. Uskoisin, että myös Dong Shanilta löytyy vaihtelua, mutta tästä en ole varma, sillä vierailin vain teetarhoilla, jotka sijaitsevat niemimaan tässä osassa.
Aloittaessamme nousun niemimaan keskustaan päin rakennusten väliset kapeat kujat vaihtuvat kivillä muuratuksi kävelyväyläksi, jota varjostaa tiheästi istutetut hedelmäpuut. Selkeästi yleisin hedelmä tällä teetarhalla oli Japaninmispeli, joka kasvaa korkeaksi puuksi ja tuottaa kellertävän värisiä luumun kokoisia hedelmiä. (枇杷; pinyin: pípa)
Hedelmäpuut tuovat viljelijöille lisätuloa ja turvaa, sillä pelkän teen tuottaminen on riskialtista esimerkiksi vaihtelevan sään takia. Lisäksi puut varjostavat muurauksen päällä olevia satunnaisia teepensasrivistöjä suojaten niitä liialliselta kuumuudelta.
Tällaisesta teepensasviljelmästä ei pysty tuottamaan suurta satoa. Pensaiden mikroympäristö poikkeaa hyvin voimakkaasti teetarhasta, jossa kasvaa pelkkiä teepensaita. Hedelmäpuiden ja kukkien tuoksut vaihtelevat edetessämme polulla.
Kiinalaiset teentuntijat kertovat teepensaan juurien vaihtavan kemikaaleja muiden samassa maaperässä kasvavien kasvien kanssa. Tällainen Bi Luo Chunin kasvuympäristö lienee inspiroinut ne tekstit, joissa Bi Luo Chunin aromia perustellaan juuri hedelmäpuiden läheisyydellä.
Ylempänä siirtyessämme erään toisen teenviljelijän alueelle vastaan tulee mäkeen tehtyjä porrastuksia, joilla kasvaa lähinnä pelkkiä teepensaita. Täällä ilma tuoksuu pehmeältä ja hieman makealta - juuri sellaiselta kuin odottaisi sisävesistön ilman tuoksuvan.
Vierailumme aikana toukokuun keskivaiheilla erityisesti vanhoista teepensaista oli uusi kasvu leikattu pois.
Joistain teepensaista poimittiin vielä Bi Luo Chunia matalalaatuisempaa teetä, mutta pääosin teepensaat olivat jo levossa.
Laskeutuessamme eteemme aukesi näkymä hedelmäpensaiden varjosta utuiselle Tai-järvelle.
Ostimme Dong Shanilla ja Xi Shanilla muutamaa erilaatuista Bi Luo Chunia suoraan viljelijöiltä. Näitä tulee Jadepisaran valikoimaan kun olen palannut Suomeen.
